fiksu nappaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla. fiksu niputtaa perhematkan lomaan oman harrasteen. vähemmän fiksu niputtaa vaelluksen ja maratonin. todella tyhmä ei ymmärrä että "vaativa maasto" tarkoittaa vaativaa maastoa. ja idiootti ei ymmärrä että neljä päivää kuivamuonalla ennen maratonia tarkoittaa varmoja mahavaivoja.

kuljimme siis perheen kanssa kevon reitin (64km) neljällä yöpymisellä ja päädyimme utsjoelle jossa "kipaisin" teno maratonin. itse vaellus sujui mallikkaasti. rinkkani ei koskaan aiemmin ollit lähtiessä niin kevyt (25kg).  telttamme oli kutistunut sitten viime reissun (tai lapset kasvaneet). nuorempi, 11v, selvisi kahlaamoista alushousujen kastumisella. vanhempi (13v) kantoi jopa oman pakaasinsa joen poikki. isäntä (50+v) lipesi limaisella kivellä ja nuljautti nilkkansa. reitti oli tunturiylängöllä hyvinkin kuljettavaa ja tasaista, mutta kanjonin varrella korkeuserot olivat - miten sen nyt nätisti sanoisi - hemoillekäypiä (kartalla korkeuskäyriä ei erottanut toisistaan vaan ne näyttivät paksulta viivalta). oli sopulivuosi. näimme maakotkan.

maastostapaluun seuraavana päivänä oli teno maraton. reitti kulki tenon vartta nuorgamista utsjoelle, jossa oli maali. tapasimme rantalaisten siskosten kanssa starttipaikalla ja vertailimme mahavaivoja. laskin ensimmäiseltä viideltä kilometriltä 30 tielle litsaantunutta sopulia. muistutin itselleni, että niin käy jos on liian kova alkuvauhti. vaikka olin pohjille ottanut kaksi imodiumia, tuli 12km kohdalla ensimmäinen horsmanlannoitusreissu. vielä pari samanlaista ja 25km kohdalla olikin jo nestehukka päällä. varovaisesti nesteytin ja pääsin maaliin nippa nappa alle neljän ja puolen tunnin. maisemat oli kyllä upeat.