lauantaiaamu aukeaa tavallisissa merkeissä. isäntä lähtee töihin tullakseen huomisaamuna kotiin valvottuaan yön. lapset heräävät huonotuulisina, aamiainen ei kelpaa. tarrat on hukassa. siivota pitäisi, lattiatkin pitäisi pestä, ja mättää kilokaupalla lattialle levitettyjä akkareita vinttiin.

on hassenmaraton (sain alakerran tytön lapsenvahdiksi). vanhempi lapsi lähtee synttärikutsuille (järkkäsin kyydin luokkakaverin vahemmilta). ja kaiken kukkuraksi huomenna on koulun myyjäiset johon pitäisi leipoa (ja molemmat lapset pitää ottaa päiväksi sinne mukaan että isäntä pääsee nukkumaan).

tuntuu että elämä yhtä kaaoksen hallintaa. kaaosta ei saa järjestykseen, mutta sitä on hallittava ettei tilanne pääse pahenemaan. lauantait (ja viikonloput yleensä) ovat yleisiä kaaoksenhallintapäiviä.

ilman juoksemista en kestäisi sekuntiakaan.....

EDIT: sanotaan että juostessa velat muuttuvat saataviksi. niin kävi tälläkin kertaa. kyseessä oli kalevin 200s maraton ja tiedossa oli kakkukestit. aurinko paistoi ja oli T-paitalämmin. yli sadan hanhen auramuodostelma ylitti merihakaa juuri ennen starttia. mutta tyhmästä päästä kärsii koko kroppa: viimeksi starttasin liian kovaa ja loppu oli sen mukainen, tänään starttasin liian hitaasti ja loppu oli sen mukainen. ONNITTELUT KALEVILLE JA KIITOKSET KAKUSTA!!!!