ei se matka tapa, vaan vauhti. tällä kertaa tuli todettua että tuo kansanviisaus koskee myös liian hidasta vauhtia. etureidet olivat yhtä kipeät seuraavana päivänä kuin B48:n jälkeen.

tänä vuonna oli kato käynyt jänöriveissä ja sain ylennyksen 5.30 ryhmään. typeryyttäni en harjoitellut ko vauhtia yhtään etukäteen vaan printtasin kilometritaulukon ajatuksella että kyllä se siitä. kun aamu valkeni tihkusateisena korpesi maan vietävästi että olin lupautunut noin hitaaseen ryhmään. keli olisi nimittäin ollut optimaalinen kauden ennätystä varten. pettymystä loivensi hieman seuratoveri realdealin ilmaantuminen samaan jänisjoukkoon. matkalla puimmekin lähes kaiken lajiin liittyvän kouroksesta karnazesiin.

 jänisten esittely

vihdoin starttiviiva!

5.30 ryhmä lähti melkein töölönlahden rannalta (en tiennyt että niinkin kaukaa voi lähteä kun starttiviiva on sentään nurmen patsaan kohdalla). maalilinjan ylittämiseen kului 5 minuuttia. koska jänikset juoksevat brutto- ei nettoaikaa, tämä oli suunniteltu kurottavaksi umpeen puolimatkaan mennessä. vauhdinpito sujui mallikkaasti vaikkakin puolimatkassa kello näytti puolta minuuttia liikaa.  tästä eteenpäin kilometriajat olivat plus miinus kymmenen sekuntia suunnitellusta (riippuen siitä osuiko matkalle juottolaa vai ei). viime vuodesta viisastuneena join vain joka toisella juottolalla, silti oli pissahätä viimeisen tunnin ajan. kammottava nälkä vaivasi koko matkan ajan, suunnittelin jo pizzan tilaamista karnazes-tyyliin mutta lopulta tyydyin luumuihin ja rusinoihin.

vihmova sade seurasi melkein koko matkan ajan. keli ei ollut kylmä (+15 astetta) mutta kosteus teki tukalan olon aina silloin tällöin. reitti oli mukavan edestakainen, lauttasaaresta eiraan asti tuli tuttuja vastaan yhtenä virtana. toisen montelan tapasin lehtisaaressa (anteeksi että kutsuin väärällä nimellä, en erota teitä toisistanne kun te ette ole parina) ja mr. marathonin kuusisaaressa. maaliin tulimme minuutin etuajassa, olisi sittenkin pitänyt kävellä uimastadikan mäki, mutta siinä vaiheessa alkoi jäniksenkin kärsivällisyys pettämään ja maali tuntumaan houkuttelevalta. maalissa halasin perässäjuoksijat, luovutin jänisviirin, imin pari jugurttia, vaihdoin hcm-paidan päälle ja läksin kotimatkalle kannustamaan viimeisiä taivaltajia. raatoauto tuli vastaan tullinpuomin shellin kohdalla.