swim 2,4 miles, bike 112 miles, run 26,2 miles - brag for the rest of you life (itsekehua inhoavat voittekin siityä poistua). ja pääasia ensin - satasen juoksu on kovempi mutta ei tämä kyllä kauas niitä jää. ja kakkosena kiitokset järjestäjille - kisaorganisaatio toimi kuin junan vessa!

matka tapahtui edenin kylpylämatkan oheistoimintona. lapset tykkäsivät. kisainfo oli asiallinen. kamat ml. pyörä, sai jättää jäähallille yön yli. edenin illallistarjonta oli vähintäänkin surkea. mutta juniorijaosto viihtyi aalloissa. kerrankin kylpylä jossa on riittävän lämmintä vettä. kylylävieraita oli hauska katsella: miehet jakaantuivat kahteen kategoriaan: valkoisiin omenavartaloisiin ja tiukkoihin ruskettuneisiin, joilla useimmilla oli kummalliset rusketusraidat.

aamiaistarjoilu alkoi klo 5. koska olin irtaimistoni jättänyt jäähallille tehtävänä oli enää liftaaminen kisa-areenalle. nick "pölhö" tuli kahvikoneen luona ilmoittautumaan...urheiluareenalla laittelin T2(pyörä-juoksu vaihto):n valmiiksi, kävin viemässä eväsboksin omalle huolopöydälle (pienennetty versio ultraboksista, sis gutzya pyörään ja juoksuun, geelejä, valmiiksi rasvatut pyöräbyysat, varavaatetta sateen varalta ja the tummelia. samalla kaapaisin tuota ihmeainetta kourakllisen haaroväliin) ja ajoin sen puolisen kilsaa uinnin lähtöön.

SWIM uinti oli neljä kierrosta poijujen ympäri ja olin toivottoman hidas. käännöspaikka oli rantaan sijoitettu huoltopöytä, join vähän joka kierroksen yhteydessä (tämä osoittautui virheeksi) kolmannella kierroksella rupesin palelemaan (pukuuni pääsee vettä sisään). järvi oli mukavan pieni, mutta jossain kohtaa tarttui leviä jalkaan (yöök - hauki??) rannassa olin puolentoista tunnin päässä.

T1 rannalta noustiin rappuset parkkipaikalle minne pyörät oli jätetty. asvaltti mukavasti pyyhki hiekkoja pois jaloista. olin varannut vesipullon hiekkojen huuhteluun ja käytinkin sen jalkapesuun. koska ajatus pyöräilystä aamulla märissä vaatteissa inhotti, tempasin vielä paidan päälleni. ja kaiken muun sulloin mustaan jätesäkkiin jonka järjestäjät kujettavat kisakeskukseen.

BIKE pyöräreitti oli neljä 45km kierrosta. varoin alkuinnostusta ja poljin maltillisella 25-27 keskarilla. yritin syödä ja juoda tasaisein välijoin. ekan kierroksen jälkeen heitin paidan huoltopisteeseen ja jatkoin topilla (oomph -  se malli josta tulee se pisaranmuotoinen rusketusjälki keskelle selkää). matkalla oli yksi huoltopiste mennen tullen ja sieltä sain vettä, urkkajuomaa ja pannaaneita. oli varannut tälle osuudelle neljä geeliä, kaksi patukkaa ja kaksi isoa pyöräpulloa tuplagutzya. pullot vaihdoin toisen pyöräkiekan jälkeen (tässä kohtaa olisi kaivannut huoltajaa -pyörältä pois nouseminen rikkoo rytmin). lisäksi pyöräosuuden juomahuolto meni jotekin mönkään, piti kaksi isoa pissaa päästää pusikkoon. kolmannen kierroksen lopussa totuus iski vasten kasvoja: harjoittelupohja oli heikko ja varsinkin ylämäet meni tässä kohtaa vääntämiseksi. takapuoli sentään kesti tri-byysissa koko matkan, kiitos siitä kuuluu ehdottomasti tummelille. viimeiset kolmisen kilsaa ajoin kevyttä pyöritystä jotta jalat kantaisivat juoksuosuuden alussakin. pyöräosuuteen kului seitsemisen tuntia ja olin ihan viimeisten joukossa.

T2 vaihto tapahtui hallin sisällä minne pyörä jätettiin. talkitsin varpaat, vaihdoin bambuvarvassukat ja lenkkarit, joiden nauhat solmin löysälle (olisi sittenkin pitänyt panna kireälle koska jalka pääsi liikkumaan kengässä). otin hellehatun päähän ja kaappasin sylillisen roinaa omaan huoltopisteeseen (mm. juoksuhame jos tri-sortsit hiertävät).

RUN tököttelyä puujaloilla, pässin lihaa ultaajalle. neljä kierrosta, vähän mäkiä. jalat olivat tönköt mutta ei niin tönköt kuin joroisissa. kävelijöitä en nähnyt juoksun alussa yhtään (lopussa kyllä). viiden tököttelykilsan jälkeen sain askeleen jo rennoksi mutta vauhti oli olematon: ei tulisi menemään alta neljän ja puolen, niin paljon paukkuja oli pyöräily syönyt. itse asiassa fiilis oli kuin satasen viimeistä maratonia juostessa, jalka vaan ei nouse. kaksi kierrosta enne maalia tekstasin e-miehelle maaliintuloestimaatin. maalissa olin himpun yli kolmentoista tunnin ajalla (ja tyttö vihainen siitä koska kesti niin kauan). tulos oli huonompi kuin ironman-matematiikka antoi ymmärtää...

MAALI maalissa oli vastassa kisaorganisaation puolesta Rookie ja Jiivee ja palkintojenjako (SM-kulta N40-sarjassa) suoritettiin välittömästi. lapset tekivät parhaansa puhdistaessaan eväspöytää ja rohmusivat tavarapalkinnot...pikainen suihku, kamavuori autoon ja "iloinen" perheautoilu kotiin.