wikipedia määrittelee cooperin näin:

Cooperin testi tai Cooper-testi on testi, jolla mitataan maksimikestävyyttä. Sen kehitti yhdysvaltalainen tohtori Kenneth H. Cooper1968 Yhdysvaltain armeijalle. Ideana testissä on edetä 12 minuutissa niin pitkälle kuin pääsee. Cooper-testi korreloi koko väestössä hyvin maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) kanssa ja sopii käytettäväksi suuren ihmisjoukon kuntotason selvittämiseen.

Lapset saattavat juosta puolicooperin eli kuusi minuuttia. Suomessa Cooper-testi tuli koulujen vakiotestiksi jo 1970-luvulla. Ihanteellinen tulos alle kolmekymmentävuotiaalle juoksijalle on yli 2 800 metriä,^lähde? joskin kestävyysurheilua harrastaneelle 3 000 metrin ylitys on normaalia.

Testi on hyvin laajassa käytössä, vaikkakin sitä myös kritisoidaan laajasti. Yleisimpiä kritiikin aiheita on se, että testi mittaa vain hyvin kapeaa fyysisen kunnon aluetta: lähinnä ns. maksimikestävyyttä. Huonokuntoiselle Cooperin testin vaatima kova rasitus ei ole riskitön, ja etenkin iäkkäämmille henkilöille voi jokin muu testaustapa olla suositeltavampi. Esimerkiksi UKK-instituutin kävelytesti on huomattavasti turvallisempi, ja sekin pyrkii mittaamaan maksimaalista hapenkulutusta epäsuoralla tavalla.

Cooperin testi sopii parhaiten kohtalaisen kokeneille juoksijoille. Testitulos on luotettavin, mikäli testattava onnistuu juoksemaan testin melko tasavauhtisesti mutta "kaikkensa antaen". Hyvin suoritettu cooperin testi antaa varsin luotettavan arvion siitä juoksuvauhdista, jolla saavutettaisiin maksimaalinen hapenkulutus maksimirasitustestissä. Tästä voidaan myös arvioida maksimaalinen hapenkulutus, mutta se arvio on jo hieman epäluotettavampi, koska juoksun taloudellisuus vaihtelee ihmisten kesken, toisin sanoen eri ihmiset saavuttavat samalla hapenkulutuksella hieman eri juoksuvauhdin.

cooper herättää tunteita ja epämiellyttäviä takaumia kouluaikoihin. cooper-päivänä yleensä vihmoi lohduton sade ja tuntia aikemmin olleessa kouluruokailussa oli ollut tarjolla ananaslenkkiä. läksit liian kovaa liikkeelle (porukan peesiin) ja jouduit kävelemään viimeiset kuusi minuuttia kärjen ohittaessa sinut neljällä kierroksella.

uimakerhossa uimme ma-iltana cooperin. läksin liikkeelle hyvin rauhallisesti, sössin joka ainoan käännöksen ja kerran jopa pysähdyin kun uimaopettaja huitoi 6min kuluneeksi (luulin että joku tarvitsi elvytystä). viimeisen minuutin räpistelin ns. minkä koneesta irtosi ja jopa hengitin joka toisella vedolla. tulos oli n 560m. uskokaa - testi kertoo enemmän tekniikasta kuin maksimikestävyydestä, ts jos tekniikka on vajaa, täpöllä räpiköinti antaa silti huonon tuloksen. vertailutaulukko löytyy http://www.uimarit.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=831&Itemid=73

cooperin jälkeen videoitiin satasen sekauinti. pohkeet rupesivat kramppaamaan perhosessa. uimaopettaja lupasi lähettää videon perästäpäin. taidan koota parhaista paloista screensaverin...

eilen pelattiin kauden viimeistä munkinpuiston kaksimailista. tämä oli minulle seitsemäs suoritus ja siis ilmainen (talo tarjoaa joka seitsemännen kisan). tällä kertaa ajattelin lähteä rauhallisemmalla taktiikalla ja panostaa räjähtävään loppukiriin. muuten hyvä, mutta kiri ei sitten irronnutkaan (peesissä roikkuneelta punapaidalta irtosi ja sijoitus tipahti pronssiksi). tulos oli harmillinen 15.01. olisi pitänyt katsoa kelloa ja rutistaa pari sekuntia pois. cooper-kielellä tämä vastaa 2700+ tulosta. vertailutaulukko löytyy http://fi.wikipedia.org/wiki/Cooperin_testi