päätin aamu-uintivartin siirtää huomiselle ja kiepsauttaa lauttasaaren kautta töihin. huomenna voi sitten hyvällä omallatunnolla juosta vähemmän ja uida enemmän. lämpömittari näytti nollaa ja pihapuun latvus heilui. valitsin päähän pipon, käsiin hanskat, juoksupaidan päälle tuulitakin ja pitkät trikoot. vähenevä täysikuu mollotti taivaalla kun karvan vaille seitsemän starttasin. pohjoistuulesta huolimatta ilma vaikutti lämpimämmältä kuin mittarin lukema antoi ymmärtää.

kaskisaaren kohdalla oli itäinen taivas oranssi. tuntematon mieshenkilö painalsi liukkaalla puusillalla ohi ja huikkasi hyvän huomenen. mies kääntyi katajaharjun rantareitille, minä taasen pysyin asvalttitiellä. reittimme kohtasivat uudestaan venesataman tienoilla. päätin ottaa vastaan tarjotun juttuseuran (vaikkakin vauhti oli himpun verran liian kova) ja kiertelimme yhdessä töölöön asti. kimppalenkki on niin harvinaista herkkua että himpun verran liian kovassakin vauhdissa oli mukava jutella niitänäitä juoksusta (ja ultrajuoksusta).

aurinko nousi lauttasaaren siltaa ylitettäessä (klo 8 maissa) ja teki syyspäivästä ruskan väreissä hohtavan. kiitoksia seurasta, kuka sitten lienetkään!

Edit: syyllistyn nyt nettilainaukseen (lapissa ruska on jo tosin ohitse):

Lapin ruska on komeaa katseltavaa.
Kasvukauden lopulla lehtensä varistavien
kasvien, esim. lehtipuiden ja varpujen
kellastumisesta aiheutuvaa väriloistoa
kutsutaan RUSKAKSI.

Keltaisen ja punaisen sävyt jäävät
näkösälle, kun lehtivihreä matkustaa
varteen ja oksiin talven viettoon.
Seuraavana keväänä vihreä pulpahtaa
jälleen näkyviin uusissa lehdissä.

Jos haluat nähdä kunnon ruskaa,
matkusta Lappiin sitä katsomaan.

©Copyright & HTML-Editing by Äkäslompolon Ala-aste 1998