kisan 12 ensimmäistä tuntia kului suunnilleen saman kaavan mukaan kuin bornholmissa. vaikka join, söin ja suolasin sisuksiani suunnitelmallisesti, jatkuvat vessareissut ajoivat minut nestehukkaan. juomisen jälkeen pystyin juoksemaan noin kaksi kierrosta ja jo piti mennä vessaan. hallin ilma oli kuitenkin niin lämmin että oli pakko juoda. lopulta iho oli kuiva ja alkoi viluttaa. kaksi kertaa kokeilin bornholmin temppua eli lämmintä suihkua. ei onnistunut. kaksi kertaa kävin hieronnassa että saisin edes jonkin tekosyyn makaamiseen. motivaatio oli jollain tapaa ihan kateissa. onko mitään järkeä lähteä pitkään kisaan jos kuuden tunnin kohdalla ei enää millään viitsisi edetä?

eikun uutta matoa koukkuun.... vai tekeekö sittenkään mieli kalaruokaa? miksi kalastaa jos alamittaiset pitää heittää takaisin järveen? tällä hetkellä mieli pyörii yhä enemmän ultravälivuoden viettämisessä - fakiirin arvonimen saaminen olkoon päätavoite. voisin jopa ajatella ryhtyväni MasU:lla kahdentoista tunnin jänikseksi.