lämpimän ja kylmän ilman vaihtelu teki tehtävänsä. auton ohjaus ei totellut palhoheinän parkkipaikalla vaan nastarenkaat liukuivat pitkin vetistä jääkenttää... juuri sillä hetkellä kaduin "nastat naftaliiniin"-päätöstä. mutta giving up was not an option eli baanalle oli lähdettävä. kelin haasteellisuutta kuvaa kuusi täysmaratonille osallistujaa. lähtöviivalla ihmeteltiin joukolla kalevin puuttumista, mutta kalevi ilmaantuikin radalle noin tunnin päästä, auton kanssa oli kuulemma ollut ongelmia.

alkumatka sujui varovasti lipsutellessa. reitti oli aamulla hiekoitettu latupätkää lukuunottamatta, mutta eihän se hiekka täysin nastaa korvaa. varovasti siis. plusasteet, sumu ja ajoittaiset tihkusadekuurot sulattivat pintaliukkauden päivän mittaan. pintaliukkaus vaihtui upottavuuteen, lumitanner vajosi kengän alla joka askeleella vieden voimaa pois ponnistuksesta. raskaasti siis. kaksi viimeistä kierrosta tuntui vihlovaa kipua toisessa pohkeessa (rasitusvamma - kääk?). sumuisuudesta huolimatta ilma lämpeni niin että viimeiset kolme kierrosta tarkeni craftissa ja t-paidassa.

kiitokset taas aco:lle järjestelyistä