a-mies lähti lauantaiksi töihin mutta päätin silti lähteä paloheinän maratonrinkulaa kiertämään. printtasin lapsille bussiaikataulut ja tilasin heidät paloheinän majalle yhdeksi.

aamu oli aurinkoinen ja lämpimähkö ja otin vesirajamittaisen hameen ylle eikä mitään lisälämmikettä jaloille. alku sujui kepeästi ja olin neljän tunnin alituksen vauhdissa. yhdeltätoista alkoi vihmova sade joka yhdistettynä tuuleen vei tunnon pois etureisistä. onneksi paita oli sentään pitkähihainen, mutta somet olivat jäässä. juoksutuntuma hävisi kokonaan ja kierrosajat hidastuivat kahdella minuutilla. sateen lakatessa, viimeisen kierroksen kääntöpaikalla takaa porhalsi vauhdilla esan jonka peesissä roikuin maaliin asti (4.07). mikä oli motiivina juosta maraton?

viimeisellä kierroksella yritin puhelimen avulla kauko-ohjata lapsia, jotka missasivat kaksi bussia (ehdin siis kunnon suihkuihin ja syömään salamunkin) mutta ilmaantuivat viimein hyvissä voimin bussin 66 päätepysäkille. kaupungilla oli tiedossa kiukuttelua (tyttö ei tykännyt escherin näyttelystä eikä poika seppälä/glitter/ginatricot-kierroksesta). namaskaar-express maistui kyllä kaikille.