"kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat"

esport areenalla tuli kärsittyä 29-30.1 niin kirkas kruunu että täytyy pitää aurinkolaseja kun peilin ohi menee. en tiedä mikä oli todellinen syy, mutta lämmin sisäilma ja betonialusta veivät taas voiton meikäläisestä ja aloittivat henkilökohtaisen kärsimysnäytelmän klo 01.30.

harmitti jo ennakkoon sillä tiesin täysin millaiset olosuhteet odottivat. lumipuppurainen tervasaarimaratooni viikkoa ennen kisaa ei ollut ehkä paras viimeistelyharjoitus, mutta alkuviikon otin rauhallisesti (vain 29km juoksua, yksi zumba ja kolme kertaa uimassa). perjantaina söin runsaasti ja tankkasin suolaa, sillä viime vuonna matka tökkäsi jo alkuvaiheessa nestehukkaan. no, tällä kertaa alkumatka meni ongelmitta, ja koska se meni ongelmitta niin en kiinnittänyt kisanaikaiseen huoltoon tarpeeksi huomiota. espooareenan noutaja eli nestehukka hiipi salakavalasti harteille.

satasen tultua täyteen n klo 01.09, menin suihkuun koska lämpimän sisäilman takia ihoni oli aivan limainen. suihkusta tullessa en lämmennyt millään. kävelin huppari päällä aamukolmeen asti ja tankkasin minkä uskalsin. läksin hitaaseen juoksuun (aiai mikä tuska ja etananvauhti). vessassa ravasin jatkuvasti, jalat turposivat ja kengät alkoivat hiertämään. hissukseen alkanut hikoilu loppui ja palelu alkoi. huppari takaisin niskaan. aamuseitsemältä tajusin että sata mailia ei täyty ja ihmevirkistymistä ei ollut tiedossa. olin heittämässä chippiä narikkaan, mutta pariskunta heerman kielsi poistumasta radalta. ja itseasiassa harmittelin koko loppuajan miten pehmeä, helpostiluovuttava, negatiivinen luuseri voinkaan olla. tällä kertaa ei asennetta löytynyt ei ollenkaan... tulos 144km ei päätä huimannut, mutta tulipahan ainakin annettua muille ohittamisen ilo! viimeiset juoksuaskelet otin näyttääkseni sisu-pojalle että tädit jaksaa heilua (ja päästäkseni huoltopisteelle kisan loppusekunnilla ilma ylimääräisä askelia).

   eskolle kiitos kuvista